Ministeri Sampo Terhon puhe Kulttuuriperintövuoden päätösjuhlassa

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho totesi, että kulttuuroperintövuosi on luonut tulevaisuuden toiminalle vahvan ja vaikuttavan pohjan.

Hyvät kulttuuriperinnön ystävät,

Euroopan kulttuuriperinnön teemavuosi alkaa olla päätöksessä. Nyt on hyvä hetki pysähtyä ja katsoa, mitä tavoiteltiin ja saavutettiin.  

Tammikuussa avatessamme kampanjavuotta tavoitteena oli tunnistaa Euroopalle tyypillisiä moninaisia kulttuuriperinnön piirteitä, lisätä tietoa yhteisestä historiastamme ja yhteisistä arvoistamme ja sitä kautta lisätä myös arvostusta yhteistä kulttuuriperintöämme kohtaan.
 

Suomessa pääteemaksi valittiin osallisuus ja tavoitteeksi laaja osallistuminen. Vaikka kyseessä oli erityinen teemavuosi, tavoitteena oli jatkuvuus ja vahva perintö.  

Vuosi on ollut vilkas. Tapahtumia on järjestetty 36 Euroopan maassa yli 11 000, joihin on osallistunut noin 6,2 miljoonaa ihmistä. Meillä Suomessa vuoden aikana on järjestetty yli 320 teemavuoden logolla nimettyä tapahtumaa: seminaareja, näyttelyitä, tutkimus- ja kehittämishankkeita, kyselyitä, kampanjoita ja kursseja. Näiden lisäksi on ollut satoja omaehtoisia tapahtumia.  

Suomi panosti vuoteen myös valtionavustuksin. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti Museovirastolle reilut 420 000 euroa, jotka jaettiin avustuksina yli 30 osallisuusteemaiselle projektille. Hakijoina oli yhdistyksiä, säätiöitä, liittoja ja museoita. Hankkeiden teemoina olivat aineellinen, aineeton ja digitaalinen kulttuuriperintö ja kohderyhmät vaihtelivat lapsista vanhuksiin.

Kaiken kaikkiaan konseptimme oli ainutlaatuinen, sillä rakensimme juhlavuotta ruohonjuuritasolta ylöspäin. Tämä sai ansaittua huomiota myös Euroopassa.  

Vuoden saavutuksiin kuuluu myös ensimmäinen Kulttuuriperintöbarometri, valtakunnallinen kansalaiskysely kulttuuriperintöä koskevista arvostuksista. Barometrin mukaan kansalaiset antavat laajan tuen kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämiselle: 87 % pitää sitä tärkeänä. Kulttuuriperintöbarometrin toteuttivat ympäristöministeriö ja Museovirasto yhdessä. Tarkoituksena on toistaa tutkimus määrävuosin.  

Hyvät kuulijat,  

Kulttuuriperintövuoden saavutusten lisäksi on hyvä siirtää katse jo kohti tulevaa. Ensimmäisenä minulla on ilo ilmoittaa, että kulttuuriperintövuoden myötä Suomi on päättänyt tällä päivämäärällä liittyä Euroopan kulttuuriperintötunnukseen (European Heritage Label).  

Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnusta hakevilla kohteilla on oltava symbolista eurooppalaista arvoa ja niillä on täytynyt olla merkittävä asema Euroopan historiassa ja kulttuurissa ja/tai unionin rakentamisessa. Lisäksi kohteita tulee kehittää pedagogisen hankkeen kautta.  

Vuodesta 2014 alkaen jaettuja tunnuksia on tällä hetkellä 38. Tunnuksen saaneiden joukossa on rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöön liittyviä kohteita sekä asiakirjoja.

Eurooppalaiseen kulttuuriperintötunnukseen liittyminen tuo jatkuvuutta kulttuuriperintövuoteen. Olemme myös jatkossa aktiivisesti mukana keskustelemassa siitä, mitä on eurooppalainen kulttuuriperintö ja eurooppalaiset arvot.

Museovirasto on järjestämässä kulttuuriperintötunnuksesta seminaaria, jossa kaikki kiinnostuneet pääsevät keskustelemaan tunnuksesta ja mitä se meille suomalaisille merkitsee.  

Hyvät kuulijat,  

Kulttuuriperintövuosi on nostanut perinnön aiempaa näkyvämmälle paikalle Euroopan unionissa. Esimerkiksi Euroopan komission uudessa kulttuuriagendassa kulttuuriperintö on hyvin esillä. Tämän vuoden lopulla julkistetaan komission ensimmäinen kulttuuriperinnön toimintaohjelma (action plan), jollaisen laatimiseen komissio myös kannustaa kaikkia jäsenmaita. Lisäksi komissio on aktiivisesti edistänyt kulttuuriperinnön integroitumista eri politiikkasektoreille. Myös EU-rahoitus kulttuuriperinnölle on vahvistumassa.  

Komissio, teemavuoden kansalliset koordinaattorit ja kansalaisjärjestökenttä ovat tehneet tiivistä ja tuloksekasta yhteistyötä, jonka kantaa hedelmää myös jatkossa.

Myös Suomi on ollut aktiivisesti mukana keskustelemassa kulttuuriperinnön merkityksestä nyky-Euroopassa, ja sen roolista rakennusaineena erilaisissa haasteissa, joita maanosamme tällä hetkellä kohtaa.

Meillä on hyvät eväät jatkokeskusteluun kulttuuriperinnön merkityksestä yhteiskunnalle ja yhteisöille jo tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudellamme ensi vuonna.  

Euroopan unionin lisäksi Euroopan neuvosto on jo pitkään suunnannut toimenpiteitä kulttuuriin ja kulttuuriperintöön. Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskauden käynnistyttyä viikko sitten (21.11.2018) voimme ilolla todeta, että Suomi on teemavuoden aikana ratifioinut kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkitystä korostavan Faron puiteyleissopimuksen.

Lisäksi Suomi on tänä vuonna liittynyt Euroopan neuvoston kulttuurireittien laajennettuun osittaissopimukseen. Kansalaisten ja yhteisöjen osallistuminen ovat sekä Faron että kulttuurireittisopimuksen ydintä.  

Edellä lueteltujen toimien ja sopimusten lisäksi uusi instrumentti ja tuki työllemme jatkossa on Euroopan neuvoston aloitteesta laadittu Eurooppalainen kulttuuriperintöstrategia, Strategia21, joka myös täten julkistetaan nyt Suomessa.  

Hyvät kuulijat,  

Erilaisia kulttuuriperintöä linjaavia kansainvälisiä instrumentteja on tällä hetkellä paljon. Niitä kaikkia yhdistää kulttuuriperinnön ymmärtäminen voimavarana sekä osallisuus kulttuuriperintöön. Tähän liittyen opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjannut kulttuuri- ja taidepolitiikkaa koskevaan hallitusohjelmaesitykseensä, että seuraavalla hallituskaudella laadittaisiin valtioneuvoston kulttuuriperintöstrategia, joka pohjaisi eurooppalaisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin, sopimuksiin ja suosituksiin.

Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille hallinnonaloille. Tämän vuoksi on tarpeen valtioneuvoston tasolla linjata, miten kulttuuriperintöä hyödynnetään voimavarana, erityisesti osallisuuden lisäämiseksi ja ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan kehittämisessä.  

Hyvät ystävät,

Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta on tehty yhteistyössä ja yhteistyöllä: suomalainen aktiivinen yhdistys- ja järjestökenttä, museot ja kunnat ovat tarttuneet kulttuuriperintövuoteen ja muuttaneet sen todeksi. Kulttuuriperintövuoden tavoitteeksi asetettiin jatkuvuus myös kampanjavuoden jälkeen: haluttiin painottaa osallisuuteen pohjaavia tapoja tehdä ja toimia sekä vakiinnuttaa näitä malleja osaksi kulttuuriperintötyötä.  

Kulttuuriperintövuosi on luonut toiminnalle vahvan ja vaikuttavan pohjan.

Momentum työn jatkamiselle on nyt.  

Kiitos.