Presidentti Tarja Haloselle kulttuuriperintö merkitsee suomalaisuuden näkemistä osana eurooppalaisuutta

Mitä presidentti Tarja Halonen ajattelee kulttuuriperinnöstä? Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden avajaisissa 19.1.2018 pitämässään avauspuheenvuorossa hän painotti kulttuurista moninaisuutta sekä kulttuuriperinnön elävää luonnetta. Teemavuoden merkitys liittyy Halosen mukaan kulttuuriperinnön edustamaan jatkuvuuteen nopeatempoisessa maailmassa.

Presidentti Tarja Halosta ei juuri tarvinnut suostutella Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden suojelijaksi. Hän lupautui tehtävään mielellään. Tarja Halonen oli suojelijaksi luonteva henkilö, sillä hänet tunnetaan paitsi aktiivisena kulttuurin kuluttajana myös erityisesti tasa-arvon ja kulttuurisen moninaisuuden puolestapuhujana. Hän kertookin pitävänsä kulttuuriperintövuoden aihepiiriä tärkeänä ja suostuneensa suojelijaksi juuri siksi, että ihmisten on tunnettava itsensä nopeasti muuttuvassa maailmassa.  

Nykyisen voimakkaan globalisaation ja nopeatempoisten kehitysvaatimusten puristuksessa meillä tulisi olla myös selkeä historiallinen perspektiivi siitä, keitä me olemme. Suomi100 oli hyödyllinen itsetutkistelun vuosi. Eurooppalainen kulttuuriperintö laajentaa toivottavasti tuntemuksemme omaan perheeseemme ja sukuumme – eurooppalaisuuteen.

Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden yhteydessä korostetaan sekä Euroopan kulttuurista moninaisuutta että maanosan asukkaita yhteen sitovaa historiaa ja yhteisiä arvoja. Tällainen ajattelu tuntuu Tarja Halosestakin luontevalta. Hänen mukaansa kulttuuriperintö on ajankohtainen aihe juuri nyt, sillä Euroopan kulttuurisen rikkauden ymmärtäminen voi auttaa kunnioittamaan myös toisten erilaisuutta. ”Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi voi avata silmiämme näkemään tämän”, hän korostaa. Eri aiheilla järjestettävät teemavuodet voivat vaikuttaa oikeisiin asioihin, mikäli ihmiset tarttuvat niihin ja ottavat keskustelunaiheen tosissaan.

Me kaikki voimmekin levittää tietoa kulttuuriperintövuodesta omille verkostoillemme. Keskustelua kulttuuriperinnöstä kannattaa jatkaa myös teemavuoden jälkeen. Kulttuuriperintö on aihepiiri, jonka läsnäolo jokaisen kannattaa tiedostaa omassa arjessaan. Tämän lisäksi kulttuuriperintö on hyvä muistaa poliittisella tasolla läpileikkaavasti erilaisia strategisia päätöksiä valmisteltaessa. Tarja Halosen mielestä kulttuuriperintövuoden keskustelut voivatkin edistää teemavuoden tavoitteiden toteutumista toimimalla ”opaskirjana, karttana tai unilukkarina asioiden löytämiseen tai uteliaisuuden herättämiseen”.

Kulttuuriperintövuosi on silti paljon muutakin kuin keskustelua. Se tarjoaa vuonna 2018 ajanvietettä ja sisältöä myös lukuisten erilaisten tapahtumien ja yleisölle avoimien tilaisuuksien muodossa. Tarja Halonen kannustaa kaikkia nauttimaan vuoden laajasta kulttuuritarjonnasta:

Se voi olla musiikkia, teatteria tai taidenäyttelyjä. Se voi olla ruokailua tai matkustamista. Se voi olla omakohtaistakin tutustumista Suomen historiaan ja kulttuuriin. Vastauksia kysymykseen: Mistä asiat ja ilmiöt ovat tulleet meille ja mitä me olemme antaneet muille”, Halonen summaa.

Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden yhteydessä korostetaan sekä Euroopan kulttuurista moninaisuutta että maanosan asukkaita yhteen sitovaa historiaa ja yhteisiä arvoja. Tällainen ajattelu tuntuu Tarja Halosestakin luontevalta. Hänen mukaansa kulttuuriperintö on ajankohtainen aihe juuri nyt, sillä Euroopan kulttuurisen rikkauden ymmärtäminen voi auttaa kunnioittamaan myös toisten erilaisuutta. ”Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi voi avata silmiämme näkemään tämän”, hän korostaa. Eri aiheilla järjestettävät teemavuodet voivat vaikuttaa oikeisiin asioihin, mikäli ihmiset tarttuvat niihin ja ottavat keskustelunaiheen tosissaan.

Me kaikki voimmekin levittää tietoa kulttuuriperintövuodesta omille verkostoillemme. Keskustelua kulttuuriperinnöstä kannattaa jatkaa myös teemavuoden jälkeen. Kulttuuriperintö on aihepiiri, jonka läsnäolo jokaisen kannattaa tiedostaa omassa arjessaan. Tämän lisäksi kulttuuriperintö on hyvä muistaa poliittisella tasolla läpileikkaavasti erilaisia strategisia päätöksiä valmisteltaessa. Tarja Halosen mielestä kulttuuriperintövuoden keskustelut voivatkin edistää teemavuoden tavoitteiden toteutumista toimimalla ”opaskirjana, karttana tai unilukkarina asioiden löytämiseen tai uteliaisuuden herättämiseen”.

Kulttuuriperintövuosi on silti paljon muutakin kuin keskustelua. Se tarjoaa vuonna 2018 ajanvietettä ja sisältöä myös lukuisten erilaisten tapahtumien ja yleisölle avoimien tilaisuuksien muodossa. Tarja Halonen kannustaa kaikkia nauttimaan vuoden laajasta kulttuuritarjonnasta:

Tarja Halonen pitää kulttuuriperintöä ja sen vaalimista tärkeänä. Hän toteaa, että ”ainaisesta rahasta puhumisesta olisi päästävä arvoihin eli juuri kulttuuriin”. Kulttuuriperintö on siis ennen muuta arvovalinta. Tarja Halonen kertoo kulttuuriperinnön merkitsevän itselleen erityisesti suomalaisuuden näkemistä osana eurooppalaisuutta. ”Se merkitsee vanhaa suomalaista sananlaskua: ”Nähdä metsä puilta””, hän kiteyttää.

Tarja Halonen kertoo juhlistavansa kulttuuriperintöä vuonna 2018 nauttimalla erilaisista tilaisuuksista sekä lukemalla suomalaisten taiteilijoiden matkoista Eurooppaan. Vuoteen osallistuminen on helppoa ja viihdyttävääkin. Apuna itseä kiinnostavien tapahtumien valinnassa voi käyttää esimerkiksi kulttuuriperintövuoden verkkosivuja: tiedot kaikista Suomessa järjestettävistä kulttuuriperintövuoteen ilmoitetuista tapahtumista, näyttelyistä ja hankkeista julkaistaan tällä verkkosivustolla. 

 

Aura Kivilaakso
FT, tutkimushallinnon asiantuntija
Helsingin yliopisto