Euroopan kriisi ja kulttuuriperintö

Berliinissä 18-24.6. järjestettiin kulttuuriperintövuoden suurtapahtuma European Heritage Summit. Tapahtuma keräsi kesäkuiseen Berliiniin yhteensä noin 1 500 osallistujaa ympäri Eurooppaa. Tapahtuma onnistui kokoamaan yhteen eurooppalaisten maiden päättäjiä, asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä, tutkijoita ja nuoria vaikuttamaan kulttuuriperinnön näkyvyyteen ajankohtaisessa eurooppalaisessa keskustelussa.

Mukana oli myös joukko teemavuoden kansallisia koordinaattoreita, mukaanlukien Suomen kulttuuriperintövuositiimi, kansallinen koordinaattori, yli-intendentti Ulla Salmela ja projektipäällikkö Hanna Lämsä Museovirastosta.

Viikko oli täynnä kiinnostavia tilaisuuksia ja tämä aiheutti tiimille kiperiä aikatauluhaasteita. Osallistuako keskusteluun konservoinnin tutkimuksesta, ihmisoikeuksista, viestinnästä, kulttuurien välisyydestä vai monumenteista, politiikasta ja muistista? NEMOn (Network of European Museum Organisations) järjestämä keskiviikkoillan ”Night at the museum” -tapahtuma keräsi kehuja ja torstai oli varattu Euroopan kulttuuriperintöpalkintojen saajien esityksille. Kulttuurikeskus Valveen johtava kulttuurituottaja Katri Tenetz esitteli suomalaisen Kulttuurivoltti-hankkeen.

Sen kuunneltuamme livahdimme kuitenkin Juutalaismuseoon, mikä kannatti. Daniel Libeskindin (2001) suunnittelema rakennus toimi vaikuttavasti traagisen historian esilletuomisessa.

Suomalaismenestystä juhlimassa

Viikon huipensi juhannusaattoiltana järjestetty Euroopan unionin ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkintojen (European Heritage Awards) palkintoseremonia. Tilaisuuteen toi tervehdyksensä muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja paikalla olivat Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier, komissaari Tibor Navracsics, Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo sekä päättäjiä jäsenvaltioista, komissiosta ja parlamentista.

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Lastenkulttuurikeskusten liiton Kulttuurivoltti-hanke ja kulttuurikasvatussuunnitelma työ nappasi pääpalkinnon, 10 000 euron arvoisen Grand Prix’n. Palkinnon vastaanottanut seuran toiminnanjohtaja Ira Vihreälehto vakuutti yleisön kiitospuheenvuorossaan toteamalla: ”All kids have right to cultural heritage. And it is not only that they have a right to learn to admire but also to participate and define [heritage]. If all the people in this room, you and me work for that, Europe will be a better place for the youngsters in the future.” Grand Prix jaettiin seitsemälle hankkeelle ja Suomi on saanut Grand Prix’n nyt neljä kertaa. Kaiken kaikkiaan palkittuja tässä vuotuisessa kisassa oli 29 neljässä eri kategoriassa.

Ilo suomalaismenestyksestä oli totta kai ylimmillään vielä pikkutunneilla paikallisessa Ball Roomissa!

Politiikka on osa kulttuuriperintöä ja kulttuuriperintö on osa politiikkaa 

Eurooppalaiseen tapaan puheet olivat pitkiä ja hetkittäin ydinviestiä ja konkretiaa sai etsiä. Parin päivän, juhannustunnelmien ja ylipäänsä eri kielien tulvasta toipumisen jälkeen tapahtuman viesti kuitenkin täsmentyi. Viikon aikana tuli selväksi, että Eurooppa on monella tavalla kriisin keskellä ja kulttuuriperinnöstä toivotaan yhtä avainta tilanteen ratkaisemisessa.

Tämä pohjavire korostui erityisesti perjantain politiikkapaneelissa. Huoli eurooppalaisiksi koettujen arvojen kuten demokratian, oikeusvaltion, yhdenvertaisuuden ja solidaarisuuden rapautumisesta oli käsinkosketeltava. Erityisesti suhtautuminen maahanmuuttoon aiheuttaa kiistoja maiden välille ja jakaa Eurooppaa. Nationalismin nousua pidettiin erittäin huolestuttavana Euroopan yhtenäisyyttä ja tulevaisuutta heikentävänä ilmiönä. Vetoomus puhua ja toimia eurooppalaisen identiteetin ja arvojen puolesta oli vahva. Kulttuuriperinnön roolin sanominen ääneen tässä työssä oli Summitin keskeisimpiä saavutuksia. Myös suomalaismeppien näkemykset Euroopan lähitulevaisuuden haasteista vastaavat Berliinin tunnelmia. (HS 26.6.)

Kulttuuriperintötyöllä on mahdollista rakentaa yhtenäisempää yhteiskuntaa 

Ruotsin Museoviraston (Riksantikvarieämbetet) pääjohtaja Lars Amréus kertoi puheenvuorossaan esimerkin Långbanin kylästä, jossa toteutetussa projektissa yhdistettiin kulttuuriympäristön hoito ja pakolaisten kotiutumisen tukeminen. Keskeistä oli mahdollistaa aktiivinen osallistuminen ja tekeminen paikallisen kulttuuriperinnön, tässä tapauksessa kaivoksella. Konkreettisesti tämä tarkoitti muun muassa koulutusta ja monikielisyyttä. Projektiin osallistuneen mukaan: ”ilman mahdollisuutta luoda suhdetta paikkaan, ei synny myöskään tunnetta kuulumisesta. Ja ilman sitä, jää ikuisesti muukalaiseksi”.

Juuri tästä on kyse Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden tavoitteena olevassa siltojen rakentamisessa paikallisen ja eurooppalaisen välillä. Kulttuuriperintöpolitiikka alkaa siitä, ketä otamme mukaan ja kenen kanssa työskentelemme ja toimimme. Kulttuuriperintöalan ihmisillä ja toimijoilla on mahdollisuus tukea kaikkien kiinnittymistä paikkaan – suhteen muodostumista rakennuksiin, maisemiin, perinteisiin ja tapoihin, merkitysten löytämistä ja niiden antamista ja sitä kautta tukea myös identiteettien ja hyvän ja merkityksellisen elämän rakentamista.

Teemavuoden tavoitteiden mukaisesti kulttuuriperintö on vahvasti esillä muun muassa tuoreessa Eurooppalaisessa kulttuuriagendassa. Komission ehdotuksessa kulttuuriperinnöllä on myös vahvempi rooli sekä kulttuuri- ja media-alan Luova Eurooppa että tutkimuksen Horizon 2020 -rahoitusohjelmissa. Kulttuurikomissaari Tibor Navracsics muistutti kulttuuriperinnön toimintasuunnitelmasta (Action Plan), joka valmistuu vuoden loppuun mennessä ja jonka jälkeen vuorossa on budjetti. Rahasta tulisi uskaltaa puhua rohkeammin, totesivat evästyksenä meille Francisco de Paula Coelho Euroopan Investointipankista ja Ingrid Shulerud, Norjan Belgian suurlähettiläs ja EEA (European Economic Area) Norway grants -rahoitusohjelmien asiantuntija. 

Summitissa julkistetiin myös Berlin Call for Action, Cultural Heritage for the Future of Europe -vetoomus. Kaikki halukkaat organisaatiot ja yksityiset voivat allekirjoittaa asiakirjan ja antaa tukensa kulttuuriperinnön roolille Euroopan tulevaisuutta rakentavana voimavarana. Suomen teemavuoden koordinaatiotiimi allekirjoitti Berliinissä, tule sinäkin mukaan!

Hanna Lämsä ja UIla Salmela


LINKKEJÄ:

Berlin Call: http://european-cultural-heritage-summit.eu/berlin-call-to-action/ http://european-cultural-heritage-summit.eu/wp-content/uploads/2018/06/BerlinCall_Layout_final_WEB.pdf

The New European Agenda for Culture https://ec.europa.eu/culture/news/new-european -agenda-culture_en

Europena Heritage Awards – palkintotiedotteet:
Europa Nostra Finland: http://www.europanostra.fi/kul...
Europa Nostra: http://www.europanostra.org/20...

Från flyktingmottagande till samhällsdeltagande – långbans gruv- och kulturby som drivkraft för samverkan över gränser (Riksantikvarieämbetet, 2017) http://samla.raa.se/xmlui/bitstream/handle/raa/10549/978-91-7209-776-6.pdf?sequence=1

"Mikä on Euroopan polttavin kysymys tulevaisuudessa? Kysyimme kaikilta Suomen mepeiltä" (HS Ulkomaat/Meppiraati 26.6.) https://www.hs.fi/ulkomaat/art...

Img 0651

Juutalaismuseossa.

Img 0702

Youth Professionals Summitin osallistujat esittelivät työnsä tuloksia perjantain politiikkapaneelissa. Tulevaisuus on nyt.

Img 0641

Johtava kulttuurituottaja Katri Tenetz esittelee Eurooppalaisen kulttuuriperintöpalkinnon voittaneen Kulttuurivoltti-hankkeen torstain Excellence Fairissa.