Ministeri Sampo Terhon tervehdys kulttuuriperintövuoden avajaisissa 19.1.

Kulttuuriperintövuoden avajaisia vietettiin 19.1.2018 Valkoisessa Salissa Helsingissä. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho korosti puheenvuorossaan teemavuoden keskeistä kansallista tavoitetta: ihmisten ja erilaisten yleisöjen osallisuuden lisäämistä sekä kulttuuriperinnön saatavuuden ja saavutettavuuden parantamista.

Arvoisa presidentti, hyvät avajaisvieraat

Olemme nyt avaamassa koko Euroopalle merkittävää teemavuotta. Ensimmäisen kerran teemavuoden aiheena on kulttuuriperintö. Eurooppa on oikea kulttuurien runsaudensarvi: jokaisella valtiolla on omat erityispiirteensä, mutta myös paljon yhdistäviä ja juuri Euroopalle ominaisia tekijöitä.

Teemavuoden tavoitteena on tunnistaa näitä moninaisia Euroopalle tyypillisiä kulttuuriperinnön piirteitä, lisätä tietoa yhteisestä historiastamme ja yhteisistä arvoistamme ja sitä kautta lisätä myös arvostusta yhteistä kulttuuriperintöämme kohtaan.

Euroopan unionin aloitteesta vietettäviä teemavuosia on järjestetty 1980-luvulta lähtien. Teemavuosien tarkoituksena on nostaa esiin keskeisiä ja ajankohtaisia aiheita ja virittää niistä keskustelua jäsenmaissa ja maiden välillä. Nyt on kulttuuriperinnön vuoro: se nähdään strategisena voimavarana kestävämmän ja kukoistavamman Euroopan kehittämisessä.

Teemavuoden avulla on mahdollista tuoda esille muun muassa kulttuuriperintöön liittyviä taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia mahdollisuuksia ja niiden kestävää hyödyntämistä. Sosiaalisiin mahdollisuuksiin sisältyy muun muassa ihmisten, yhteisöjen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun ja vuorovaikutuksen lisääminen. Tähän olemme erityisesti Suomessa tarttuneet.

 

Hyvät kuulijat,

Suomalaisina olemme mukana Euroopan kulttuuriperinnön teemavuodessa omine kansallisine ja meille tärkeine piirteinemme. Myös kansallinen painopisteemme on sen mukainen.

Meillä Suomessa kulttuuriperinnön teemavuoden keskiössä ovat ihmisten ja erilaisten yleisöjen osallisuuden lisääminen ja kulttuuriperinnön saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, myös digitaalisia keinoja hyödyntäen. Erityisenä painopisteenä teemavuonna on lasten ja nuorten tavoittaminen, joka kuuluu myös Suomen hallitusohjelman kärkihankkeen tavoitteisiin.

Teemavuoden kansallisena koordinaattorina toimii Museovirasto. Vaikka koordinointi tapahtuu valtakunnan tasolla, itse toiminta lähtee liikkeelle ihmisistä ja yhteisöistä. Euroopan tasolla on jo huomiota herättänyt ainutlaatuinen konseptimme, jossa rakennamme juhlavuotta ruohonjuuritasolta ylöspäin.

Tähän työhön opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut Museovirastolle jaettavaksi avustuksina määrärahan, jonka tavoitteena on käynnistää hankkeita, joilla edistetään vuorovaikutusta sekä yksilöiden ja yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöön.

 

Hyvät kuulijat,

Kulttuuriperintö on Euroopassa monin tavoin ajankohtainen teema. Euroopan neuvosto julkisti vuosi sitten keväällä eurooppalaisen kulttuuriperintöstrategian.

Strategia-asiakirja, lempinimeltään Strategia21, sisältää kolme kulmaa kulttuuriperintöön: yhteiskunnallisen, taloudellis-alueellisen sekä tiedon ja kasvatuksen näkökulman.

Strategian tavoitteena on määritellä uudelleen kulttuuriperinnön asema ja rooli 21. vuosisadan Euroopassa. Strategia linjaa osaltaan myös kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden tavoitteita. Pyrkimyksenä on edistää hyvän hallinnon käytäntöjä sekä ihmisten ja yhteisöjen osallistumista kulttuuriperinnön määrittelyyn ja hoitoon sekä välittää uusia tapoja kehittää eurooppalaisten elämänlaatua ja hyviä ympäristöjä ihmisille.

Myös Faron sopimuksena tunnettu Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä linjaa kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden tavoitteita. Suomessa eduskunta hyväksyi yleissopimuksen viime vuoden lopulla.

Faron yleissopimus on kansainvälisistä kulttuuriperintösopimuksista laajin ja monipuolisin. Se korostaa ihmisten kulttuuriperinnölle antamia merkityksiä, sekä heidän suhdettaan omaan kulttuuriperintöönsä ja -ympäristöönsä. Aiemmat sopimukset ovat keskittyneet kulttuuriperinnön säilyttämisen tärkeyteen ja siihen, miten suojelu tulisi toteuttaa. Faron yleissopimus esittelee erilaisia tapoja käyttää kulttuuriperintöä ja keskittyy siihen, miksi kulttuuriperintö on arvokasta.

Faron yleissopimuksen kantavat periaatteet ovat: jokaisen oikeus kulttuuriperintöön, jaettu vastuu omasta ja yhteisestä kulttuuriperinnöstä sekä sen kestävästä käytöstä yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvän elämän perustana.

 

Arvoisat kuulijat,

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi on meille kaikille valtava mahdollisuus. Nyt on aito momentum, tilaisuus nostaa kulttuuriperintö ja sen myönteiset vaikutukset mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sen keskiöön.

Vaikka maailmantilanteen muutokset vaikuttavat uhkaavilta ja ennakkoluuloisuus valtaa alaa, voi kulttuuriperintö antaa meille välineitä näyttää, mitkä asiat meitä yhdistävät. Päättäjien on syytä tarttua tähän valttikorttiin: kulttuuriperinnön avulla on mahdollista oppia ymmärtämään toisiamme, kiinnostua ja oppia arvostamaan toistemme erilaisuuksia ja löytää yhdistäviä piirteitämme.

Kulttuuriperintö vaikuttaa meidän kaikkien elämään ja on siksi merkityksellistä. Se on historiallisten muistomerkkien ja arkeologisten kohteiden lisäksi aivan tavallisia arjen ympäristöjä, kaupunkitiloja, maalais- ja mökkimaisemia.

Kulttuuriperintö on myös aineetonta perintöä, se on yhteisiä tapoja ja juhlia, ruokakulttuuria, lauluja ja elokuvia. Kulttuuriperintö on monimuotoisen yhteiskunnan menestystekijä ja voimavara. Kulttuuriperintö on jokaisen alueen identiteetin määrittelijä ja vetovoimatekijä, se parantaa elämänlaatua ja toimii elinikäisen oppimisen välineenä.

Kulttuuriperintö nähdään usein pelkkänä kulueränä, vaikka se on jotain ihan muuta: Euroopan tasolla sektori työllistää yli 300 000 henkilöä ja siihen liittyy välillisesti 7.8 miljoonaa työpaikkaa esimerkiksi matkailun ja rakentamisen aloilla.

Kulttuuriperinnöllä on merkitystä: panostukset kulttuuriperintöön tuottavat sekä ihmisille että yhteiskunnalle merkittäviä hyötyjä. Kulttuuriperinnön säilyttäminen tuottaa kerrannaisvaikutuksia, jolloin tehdyllä investoinnilla voi olla enemmän ja laajemmin erilaisia myönteisiä seurauksia kuin alun perin osattiin ajatellakaan.

 

Hyvät ystävät,

Viime vuonna Suomi juhli satavuotista itsenäisyyttään kansallisella teemalla ”Yhdessä”. Samassa hengessä on hyvä jatkaa myös kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden osalta.

Haluan innostaa ja kannustaa teitä osallistumaan ja ottamaan kulttuuriperinnön omaksenne.

Tehdään tästä hieno vuosi yhdessä!