Teemavuoden perintö elää

Kulttuuriperintövuosi jäi taakse. Mitä tapahtuu vuoden jälkeen, miten sen perintöä viedään eteenpäin? Teemavuosi on antanut vauhtia useammalle tärkeälle tapahtumalle alkuvuonna 2019.

Teemavuoden yhtenä tavoitteena Suomessa oli saada aikaa yhteiskunnallista keskustelua kulttuuriperinnöstä tulevaisuuden voimavarana ja tehdä kulttuuriperintöä näkyväksi päättäjille ja vaikuttajille. Tämä toteutui Museoviraston 6.3. järjestämässä Kulttuuriperintöpolitiikka - kuka määrittelee, kuka maksaa? -vaalipaneelissa.

Img 2526
Foto: Pekka Lehtinen, Museovirasto.

Kulttuuriperinnön omaan vaalipaneeliin osallistuivat kansanedustajat Anders Adlercreutz (rkp), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Paavo Arhinmäki (vas), Eeva-Johanna Eloranta (sd), kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe (kesk) ja europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok). Tilaisuuden juonsi Jussi-Pekka Rantanen.

Keskustelua sparrasivat ansiokkaasti kulttuurijohtaja Helka Ketonen (Maaseudun Sivistysliitto) ja
toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu (Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta).

Img 2474
Foto: Pekka Lehtinen, Museovirasto.
Img 2490
Foto: Pekka Lehtinen, Museovirasto.

Keskustelua sparrasivat ansiokkaasti kulttuurijohtaja Helka Ketonen (Maaseudun Sivistysliitto) ja toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu (Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta).

Paneelin teemoja olivat kulttuuriperintö ja raha, valta ja vastuu sekä identiteetti eurooppalaisuutta myöten. Keskusteluun toivat vauhtia teemavuoden aloitteena toteutetun kulttuuriperinnön kansalaisbarometrin tulokset.

Panelistit antoivat tuen kulttuuribudjetin kasvattamiselle 0,8:sta 1:een %:iin. Kysyttäessä näkemyksiä opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottamaan valtioneuvostotason kulttuuriperintöstrategiaan panelistit olivat paljolti samaa mieltä kulttuuriperinnön hallinnonrajat ylittävästä vastuusta. Valtioneuvostotason strategia vastaisi hyvin EU komission kulttuuriperintövuodelle kaavailemaa jatkotyötä jäsenmaissa: European Framework for Action on Cultural Heritage.

Kulttuuriperintövuoden päätösjuhlassa viime marraskuussa julkistettiin Suomen liittyminen Eurooppalaiseen kulttuuriperintötunnukseen (European Heritage Label). Museovirasto huolehtii tunnuksen kansallisesta koordinaatiosta. Mistä tunnuksessa on kyse, mitä Suomi haluaa sen kautta nostaa esiin - näistä ja eurooppalaisuudesta ja kulttuuriperinnöstä keskusteltiin vilkkaasti 13.3. järjestetyssä seminaarissa. Tunnuksen toimeenpanolta toivotaan avoimuutta ja hyviä osallistumismahdollisuuksia. Nuoret olisi hyvä myös saada mukaan. Tilaisuus osoitti, että keskustelulle eurooppalaisuudesta ja kulttuuriperinnöstä on tarvetta ja intoakin löytyy.

Ehl Positif En

EU-vaalien alla osuvasti Museovirasto, Europa Nostra Finland ja Kulttuuriperintökasvatuksen seura allekirjoittivat Berliinin kutsun toimintaan. Berliinin kutsun ytimessä on huoli Euroopan tulevaisuudesta, ja sen tarkoituksena on nostaa keskusteluun eurooppalaisen kulttuuriperinnön rooli ihmisiä ja valtioita yhdistävänä tekijänä. Se muistuttaa, että kulttuuriperintö on voimavara sekä taloudelle että ihmisten henkiselle hyvinvoinnille.

Kaikki julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijat sekä eri alojen asiantuntijat ja yksityishenkilöt ovat tervetulleita allekirjoittamaan Berliinin kutsun toimintaan: Berliinin kutsu toimintaan Europa Nostra Suomen sivuilla.

Berliinin Toimintakutsun Allekirjoitus
Foto: Travis Nurminen, Museovirasto.