Kansainvälisyys on kohtaamisia

Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen 10. kansainvälisyyspäivillä Rovaniemellä teemana oli kulttuuriperintö.

Rovaniemelle Arktikumiin kokoontui 12.–13.11.2018 yhteensä 130 varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen toimijaa eri puolilta Suomea. Ohjelma rakentui paljolti Lapille ominaisen kulttuuriperinnön ja koulujen kansainvälistymisen tukemisen ympärille. Päivät kantoivat otsikkoa Arktinen ulottuvuus - Lappi globalisaation keskiössä. 

Lapin yliopiston kielikeskuksen johtaja Ville Jakkulan mukaan kansainvälinen osaaminen kumpuaa pohjimmiltaan aina ihmisten välisistä kohtaamisista. Kohtaamisia eri kulttuurien ja kieliryhmien välillä tulee mahdollistaa ja tässä on myös rakenteiden merkitys keskeinen. Formaalin koulutuksen tulee motivoida oppijoita ja tarjota mahdollisuuksia kieli- ja kulttuurikoulutukseen. 

Muuttuuko kulttuuriperintö?

Paneelikeskustelussa pohdittiin, että onko oma kulttuuriperintö muuttumassa globalisaation kiihtyessä. Opiskelijoiden puheenvuoroissa nousivat vahvasti esille, miten voi samalla olla sekä kansainvälinen, globaali nuori että arvostaa myös omaa kulttuuriperintöään.

  - Siistiä olla saamelainen, totesi lukiolainen Ola Jomppanen jo peruskouluaikana. 

Saamelaiskasvatuksen arvoihin kuuluu muun muassa luontoyhteys ja pärjääminen. Kulttuuriperinnön muuttumisessa on myös kyse siitä, että mitä oikeasti halutaan siirtää perintöön. Yksilönä tämä voi olla vaikeaa, joten siihen tarvitaan yhteisön tukea. Monikielisyyden läsnäolo pohjoisessa (saamelaiskielet sekä tiiviit yhteydet Norjaan ja Ruotsiin) on tuonut mukanaan avoimuutta ja sen myötä kansainvälistymistä. 

Rauni Äärelä-Vihriälä puhui siitä, miten kulttuuriketjun pitäisi olla kunnossa. Ellei tämä jostain syystä ole, niin voi hävittää osan omaa kulttuuriperintöä. Jokaisella yksilöllä on vastuu arvossa pidetyn perinnön siirtämisessä.

Kieli- ja kulttuuritietoinen toimintatapa

Tutkija Rauna Rahko-Ravantti Lapin yliopistosta avasi puheenvuorossaan kulttuuriperinnön merkitystä hyvinvoinnille ja miten oikeus omankieliseen opetukseen on osa sitä. 

- Ekosysteemeihin yhteydessä olevilla perinteisillä käytänteillä on suuri merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin luomisessa, sanoi Rahko-Ravantti. 

Päivien juontajana toimii saamelainen rapartisti Áilu Valle, Hän nostatti tunnelmaa aiheiseen sopivilla saamenkielisillä rapeillaan ja aktivoimalla yleisöä. Päivät toteutettiin Opetushallituksen, Rovaniemen kaupungin, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lapin aluehallintoviraston yhteistyönä. 

Kuvassa: Paneelissa aiheesta "Muuttuuko kulttuuriperintö"? keskustelemassa


Teksti: Nina Eskola/OPH

Kuvat: Minna Heini/OPH

Arktikum Kuva Minna Heini