Kulttuuriperintövuoden päätösjuhlassa rakennettiin yhteyttä henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen välille

Kulttuuriperintövuosi huipentui päätösjuhlaan Kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasalissa Helsingissä 28. marraskuuta 2018. Päätösjuhlan tarkoituksena oli sekä juhlistaa kulttuuriperinnölle omistettua teemavuotta että pohtia sen antia ja miettiä tulevaa. Juhla oli tarkoitettu kaikille, jotka ovat tai haluavat olla mukana edistämässä kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

Päätösjuhlan esitykset ovat katsottavissa Museoviraston YouTube kanavalla: https://www.youtube.com/channe...

Juhlan aluksi Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet toivotti yleisön tervetulleeksi ja korosti, että yhteiskunnalliset tendenssit osoittavat, että kiinnostus kulttuuriperintöä kohtaan on kasvussa. Yksi näistä on museoiden kasvanut suosio.

Kostetin puheenvuoron jälkeen TEMPO-orkesteri valloitti yleisön energisellä esiintymisellään! Orkesteri toimii kouluissa ja toteuttaa Venezuelasta peräisin olevaa El Sistema musiikkipedagogiikkaa. Toiminta perustuu yhdessä soittamiseen ja sen keskeisenä lähtökohtana on tarjota musiikkiharrastamisen mahdollisuus kaikille lapsille tasapuolisesti ja ilman pääsykokeita. ”Yhteenkuuluvuuden tunteen rakentaminen suvaitsevaisessa ja kannustavassa ilmapiirissä auttaa kohtaamaan suomalaisen yhteiskunnan haasteet ja velvoitteet myöhemmin.”

 

Orkesteria johtaneen Juha Ahvenaisen innostus tarttui esiintyjiin ja yleisöön. Aikuisilla on mahdollisuus innostaa nuoria kulttuuriperinnön pariin omalla esimerkillään. Keinoja tulee miettiä uudestaan ja päivittää yhdessä nuorten kanssa toimien, mutta aito innostus kyllä tarttuu.

Avauspuheenvuoron juhlassa pitänyt Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho kiitti vuoden onnistumisesta kaikkia mukana olleita tahoja. Hän julkisti Suomen liittymisen Euroopan kulttuuriperintötunnus -ohjelmaan sekä väläytti ajatusta koko valtioneuvoston kulttuuriperintöstrategiasta. Lue puhe kokonaisuudessaan täältä. (sisäinen linkki)

Komission tervehdyksen tilaisuuteen toi videon välityksellä kulttuurin pääosaston johtaja Michel Magnier. Hän muistutti, että komission näkökulmasta teemavuosi on ylittänyt odotukset kirkkaasti. Komissio on sitoutunut jatkamaan työtä ja toivoo tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Suomen rooli vuonna 2019 on erityinen: EU-puheenjohtajakautemme alkaa 1.7.2019 Romanian jälkeen.

Tilaisuuden juontaja Saimi Hoyer avasi puheenvuorossaan kulttuuriperinnön henkilökohtaista merkitystä. Hotelli Punkaharjun kunnostaminen on ollut vaiheikas matka, jossa on kysytty uskoa ideaan ja tekemiseen. Kulttuuriperintö voi olla se mikä johdattaa meidät sinne missä ensimmäiset merkitykselliset kokemukset syntyivät, isoäidin taitoihin ja metsään. "Kaikki paitsi sienestys on turhaa!"

Juhlatunnelmissa Kati Mikkola, Hanna Lämsä, Jukka-Pekka Flander, Saimi Hoyer ja Ulla Salmela.Juhlatunnelmissa Kati Mikkola, Hanna Lämsä, Jukka-Pekka Flander, Saimi Hoyer ja Ulla Salmela.

Barometrin mukaan Kulttuuriperintöä pitää tärkeänä 78% vastaajista. Se on osa arkea vain 45%:lle vastaajista ja ainoastaan 17 % vastaajista on omasta mielestään aktiivisesti mukana kulttuuriperintöä koskevassa toiminnassa. Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu 69% mukaan viranomaisille. Ehkä vastauksissa on nähtävissä se, että sekä kulttuuriperintötoiminta että vastuu voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin – kaikki panelistitkaan eivät kokeneet voivansa vastata aktiivisuus-kysymykseen myöntävästi!

Nuoret suhtautuvat keskiarvoa kriittisemmin kulttuuriperintöön. Jarmo Rinteen mukaan tulokset eivät yllätä, mutta ne eivät tarkoita sitä, etteivätkö nuoret olisi kiinnostuneita kulttuuriperinnöstä. On normaalia, että nuoret ovat kriittisiä edeltäviä sukupolvia kohtaan, koska ”he haluavat tehdä omaa juttuaan eivätkä hypätä valmiiseen sapluunaan.” On haaste viestiä kulttuuriperinnöstä siten, että nuoret kokisivat sen omakseen ja lähtisivät mukaan kehittämään perintöä. Nuoret tekevät jo paljon omaehtoisia juttuja, jotka eivät mene valmiisiin kulttuurilokeroihin. Kysykäämme siis nuorilta itseltään, miten he haluavat olla mukana. Rinteen mukaan kyse on haasteesta, ei ongelmasta.

Barometrin vastaajista 54 % koki kulttuuriperintönsä olevan eurooppalaista. Saman verran vastaajista koki kulttuuriperinnön liittyvän omaan identiteettiin. Kysymys eurooppalaisesta kriisistä ja identiteetistä herätti paneelissa vilkasta debattia. Lähdesmäki korosti, että eurooppalainen kulttuuriperintö voi olla sekä ongelma että ratkaisu. Kulttuuriperintöä on mahdollista käyttää myös ulossulkemisen välineenä ja tämä on tulevaisuuden haaste kulttuuriperintökeskustelulle, toiminnalle ja hallinnolle.  Matka kohti todellista yhteistä eurooppalaista kulttuuriperintöajattelua on vasta alussa. Tämä on myös teemavuotta koskeva havainto eli suurin osa hankkeista käsitteli kansallista kulttuuriperintöä. Sopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä (ns. Faron sopimus) tuli voimaan Suomessa 1.9.2018. Mikko Härön mukaan sopimus korostaa osallisuutta ja osallistumista kulttuuriperinnön ytimenä. Härön mukaan sopimus ei haasta hallinnon peruslinjaa Suomessa vaan keskusteleva, vuorovaikutteinen ja ongelmanratkaisuun keskittyvä toiminta jatkuu. Kuitenkin julkisen vallan puuttumisen vähentyessä kuntien, yhteisöjen ja kansalaisten rooli vaikuttajina korostuu ja on tärkeää, että tähän on olemassa todellisia mahdollisuuksia.

Päätösjuhlassa jaettiin Euroopan kulttuuriperintöpalkinto, Europa Nostra Grand Prix kulttuurikasvatussuunnitelmille ja Kulttuurivoltti-hankkeelle. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.Päätösjuhlassa jaettiin Euroopan kulttuuriperintöpalkinto, Europa Nostra Grand Prix kulttuurikasvatussuunnitelmille ja Kulttuurivoltti-hankkeelle. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.Toiminnanjohtaja Kaisa Rönkön puhe kulki kauniisti menneestä nykypäivään, perinnön muuttuviin merkityksiin. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.Toiminnanjohtaja Kaisa Rönkön puhe kulki kauniisti menneestä nykypäivään, perinnön muuttuviin merkityksiin. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Hienosti soljuneessa päätöspuheenvuorossa toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö kuljetti yleisön Karjalan maisemista musiikin maisemiin – kulttuuriperinnön juurille, oksille ja latvoille. Rönkön mukaan kulttuuriperintö on tärkeä henkisen kriisinkestävyyden muodostaja, se haastaa käsittelemään sekä muutosta että jatkuvuutta. "Me kasvamme kulttuuriperintöömme ja meillä on mahdollisuus antaa asioille uusia merkityksiä erilaisissa tilanteissa." Kulttuuriperintöä ei tule ikonisoida, koska ainoastaan elettynä ja elävänä, uudelleen tulkittuna se säilyy luovuuden ja merkityksellisyyden lähteenä. "Meille jätetty kulttuuriperintö yhtä inhimillistä ja rehellistä kuin se todellisuus, jossa elämme. Kuinka vapauttavaa!"

Kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille – antoisaa vuotta kulttuuriperinnön parissa myös 2019!


Hanna Lämsä

Teemavuoden projektipäällikkö